Juomaveden laatu on kiinnostanut ihmistä aina, sillä puhdas vesi on ravinnon ohella hengissä säilymisen paras tae. Sen sijaan vesistöjen veden laatua on seurattu vasta runsaan sadan vuoden ajan ja tästäkin ajasta vain hieman runsaan 50 vuotta menetelmin, joiden tulokset ovat vertailukelpoisia nykyisten kanssa.
Tutkimusmenetelmien kehitys on ollut muutaman viime vuosikymmenen aikana erityisen nopeaa. Tänä päivänä käytettävissämme on laaja kirjo erilaisia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia menetelmiä, joiden avulla on mahdollista määrittää lähes kaikki tunnetut ja jopa tuntemattomat kemialliset yhdisteet, mikrobit ja niiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Näin on teoriassa, mutta vesistöjen seurannassa tilanne on valitettavasti usein toinen. Tietomme ovat monasti hyvinkin vajavaisia ja viime vuosina kustannuspaine on johtanut siihen, että näytteiden määriä ja analyysejä on usein jouduttu karsimaan.
Uuden mahdollisuuden tarjoavat ns. automaattiset vedenlaadun mittalaitteet. Niiden avulla vesistöjen seurantaa voidaan tehostaa merkittävästi, sillä mittalaitteet tekevät työtä kellon ympäri 24/7 periaatteella ja niitä voidaan sijoittaa monille alueille yhden tai muutaman mittapisteen sijaan. Plussana on seurannan merkittävä tehostuminen, haittana sen sijaan ovat kustannukset, jotka eivät laske. Syynä on se, että laitteet vaativat yleensä paljon huoltoa, tulosten luotettavuus edellyttää vertailunäytteitä, ja laitteistoja joudutaan myös uusimaan ja korjaamaan. Automaattiset vedenlaadun mittalaitteet ovat tulleet jäädäkseen, sillä niiden edut ovat kiistattomat. Kaiken lisäksi ne kehittyvät koko ajan. Laitteiden myötä meillä on uusi haaste; kuinka hyödyntää automaattimittareiden tuottama valtava tietomäärä vesiensuojelun hyväksi.
Alla olevassa karttakuvassa on esitetty tällä sivustolla seurattavat vedenlaadun mittausasemat. Klikkaamalla kartan punaisia pisteitä avautuu linkki suoraan kyseisessä karttapisteessä olevalle seuranta-asemalle.
